Takaisin pääsivulle >>
Range Masters ry:n säännöt
1
§
Yhdistyksen nimi on Range Masters ry ja sen kotipaikka on Oulun
kaupunki Oulun läänissä.
Range
Masters ry:stä käytetään näissä
säännöissä nimitystä seura. Seuran hallituksesta
käytetään näissä säännöissä
nimitystä hallitus. Hallituksen puheenjohtajasta, joka on
samalla myös seuran puheenjohtaja käytetään
näissä säännöissä nimitystä
puheenjohtaja.
Seura
on perustettu 29.11.1998.
Seuran
kieli on suomi.
2
§
Seuran tarkoituksena on edistää urheiluammunnan harrastusta
ja koulutusta toiminta-alueellaan sekä toiminnallaan kohottaa
urheiluammunnan harrastajien taitotaso kansainväliselle tasolle.
3
§
Edellisessä pykälässä mainittua tarkoitustaan
seura toteuttaa:
1.
Järjestämällä ampumaurheilu ja muita liikunnallisia
harjoituksia, koulutustilaisuuksia ja kilpailuja, ampumaurheilun
alaan kuuluvia näytöksiä, juhlia, kerhotilaisuuksia
sekä antamalla valistusta seuran tarkoitukseen liittyvissä
kysymyksissä, kiinnittämällä ehdotusten, hakemusten
ynnä muiden aloitteiden kautta toiminta-alueensa viranomaisten
ja asianomaisten elinten huomiota sekä omatoimisesti pyrkien
ampumaurheilutoiminnan kehittämiseen ja sille tarpeellisten
kilpailu ja harjoituspaikkojen (ampumaratojen) ja välineiden
hankkimiseen sekä välittämällä voittoa
tavoittelematta jäsenilleen urheiluvälineitä ja
asusteita.
2.
Harjoittamalla julkaisutoimintaa, ottamalla vastaan lahjoituksia
ja testamentteja sekä omistamalla toimintaansa varten tarpeellisia
kiinteistöjä, hankkimalla varoja toimintansa tukemiseksi
järjestäen keräyksiä ja arpajaisia, omistaen
ja ylläpitäen urheilulaitoksia, harjoittaen kustannus
ja monistustoimintaa sekä majoitus ja ravitsemusliikettä
ja kioski ja bingotoimintaa, sekä muuta liiketoimintaa, joka
on tarpeellista seuran toiminnan eteenpäin viemiseksi.
4
§
Suomen Ampujainliitto ry:n jäsenenä seura noudattaa
Suomen Ampujainliiton, josta käytetään näissä
säännöissä lyhennettä SAL, sääntöjä.
5
§
Seuran jäseneksi voi hallitus hakemuksesta hyväksyä
henkilön, joka sitoutuu noudattamaan seuran, SAL:n sekä
soveltuvin osin Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n sääntöjä
ja päätöksiä.
Kunniapuheenjohtajaksi
voidaan vuosikokouksen päätöksellä kutsua
seuran puheenjohtajana ansiokkaasti toiminut henkilö. Kunniapuheenjohtajan
arvo on elinikäinen.
Kunniajäseneksi
voidaan hallituksen esityksestä vuosikokouksen päätöksellä
kutsua henkilöitä, jotka ovat erittäin huomattavasti
edistäneet seuran toimintaa. Kunniajäsenen arvo on elinikäinen.
Kannattaviksi
jäseniksi voi seuran hallitus hyväksyä henkilöitä
tai oikeustoimikelpoisia yhteisöjä, jotka tukevat seuran
toimintaa suorittamalla vuotuisen tai kertakaikkisen kannattajajäsenmaksun.
Kannattajajäsenellä ei ole äänioikeutta seuran
kokouksissa. Seura pitää yhdistyslain edellyttämää
jäsenluetteloa.
6
§
Jäsen, joka haluaa erota seurasta, tehköön siitä
kirjallisen ilmoituksen seuran hallitukselle tai puheenjohtajalle
tai ilmoittakoon siitä seuran kokouksessa pöytäkirjaan
merkitsemistä varten. Ero katsotaan tapahtuneeksi heti, kun
ilmoitus on tehty, mutta eroava on velvollinen suorittamaan maksunsa
sekä muut näiden sääntöjen edellyttämät
velvoitteet toimintavuoden loppuun asti.
7
§
Hallituksen tehtävänä on myös päättää
jäsenen erottamisesta, mikäli tämä ei täytä
näiden sääntöjen mukaisia velvollisuuksiaan
tai toimii vastoin seuran tarkoitusta. Hallitus päättää
myös kurinpitotoimista ja niiden yhteydessä annettavista
rangaistuksista, jolloin noudatetaan asianomaisen lajin kansallisen
liiton sääntöjä ja määräyksiä.
Päätös
tulee voimaan heti ja sen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon
viisi (5) päivää sen jälkeen, kun päätös
on lähetetty sille kirjatussa kirjeessä. Päätöksestä
saa valittaa urheilun oikeusturvalautakunnalle sen mukaan kuin
siitä on erikseen määrätty. Erotetulla ei
ole oikeutta vaatia takaisin seuralle suorittamiaan maksuja.
8
§
Jäseniltä kannettavien liittymis- ja jäsenmaksujen
sekä kannattajajäsenmaksujen suuruudesta päättää
seuran syyskokous vuosittain.
Kunniapuheenjohtajalta
ja kunniajäseneltä ei kanneta jäsenmaksua.
Hallituksella
on oikeus vapauttaa jäsen jäsenmaksujen suorittamisesta
sekä samoin nimetä jäsen ainaisjäseneksi:
- jos hän on ollut seuran jäsenenä 15 vuotta,
- tai suorittanut kertakaikkisena suorituksena 15 vuoden jäsenmaksut.
9
§
Päätösvalta seuran asioissa on sen kokouksella.
Varsinaisia kokouksia ovat syyskokous, joka pidetään
loka-marraskuussa, ja kevätkokous, joka pidetään
maalis-huhtikuussa. Kokouksen paikan ja tarkemman ajan määrää
hallitus.
Seuran
kutsuu kokoukseen hallitus vähintään seitsemän
(7) päivää ennen kokousta paikkakunnalla yleisesti
leviävässä sanomalehdessä ja/tai jäsenkirjeellä
ja internetin kautta niille jäsenille jotka ovat ilmoittaneet
sähköpostiosoitteensa.
Kokouskutsussa
on mainittava kokouksessa esille tulevat asiat. Kokouskutsutapa
seuran tulevaa toimintavuotta varten päätetään
seuran syyskokouksessa.
Kokouksen
avaa hallituksen puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan
hallituksen varapuheenjohtaja, minkä jälkeen kokoukselle
valitaan puheenjohtaja, pöytäkirjanpitäjä,
kaksi pöytäkirjantarkastajaa, tarvittaessa ääntenlaskijoita
sekä todetaan läsnäolijat ja äänioikeutetut
jäsenet kuin myös kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
Seuran
kokouksissa on jokaisella liittymis- ja jäsenmaksunsa seuran
kokouksen määräämänä aikana maksaneella
15-vuotta täyttäneellä jäsenellä, kannattajajäseniä
lukuun ottamatta, sekä kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä,
yksi ääni. Valtakirjalla saa äänestää.
Yksi seuran jäsen saa edustaa valtakirjoilla korkeintaan
viittä muuta seuran jäsentä, jotka eivät ole
kokouksessa henkilökohtaisesti läsnä.
Seuran
kokouksissa asiat ratkaistaan ehdottomalla äänten enemmistöllä,
ellei näissä säännöissä ole jonkin
asian ratkaisemiseksi toisin määrätty. Äänten
mennessä tasan ratkaisee vaaleissa arpa; muissa äänestyksissä
voittaa se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja kannattaa.
Äänestykset tapahtuvat avoimena käsiäänestyksenä,
jollei kukaan vaadi suljettua lippuäänestystä.
Syyskokouksessa
käsitellään seuraavat asiat:
1.
Kokouksen avaus
2.
Valitaan kokoukselle
- puheenjohtaja
- pöytäkirjanpitäjä (sihteeri)
- kaksi pöytäkirjantarkastajaa
- ääntenlaskija
3.
Todetaan läsnäolijat ja äänioikeutetut jäsenet,
tarkastetaan valtakirjat ja kirjataan valtakirjalla äänestävät
henkilöjäsenet sekä heidän edustamansa henkilöt
ja äänimäärät.
4.
Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
5.
Hyväksytään kokoukselle esityslista, sekä
päätetään äänestystavasta.
6.
Vahvistetaan liittymis-, jäsen- ja kannattajajäsenmaksujen
suuruus.
7.
Vahvistetaan seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio.
8.
Valitaan seuraavaksi toimintavuodeksi täysi-ikäisten
jäsenten keskuudesta hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan
myös seuran puheenjohtajaksi.
9.
Valitaan seuran hallitukseen seuran kuluvan toimintavuoden kevätkokouksessa
päätetty määrä täysi-ikäisiä
jäseniä seuraavaksi toimintavuodeksi.
10.
Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa
tarkastamaan seuran tilit seuraavalta toimintakaudelta. Tilintarkastajat
voivat olla seuraan kuulumattomia henkilöitä.
11.
Valitaan kokousedustajat edustamaan seuraa niissä kokouksissa,
jotka seuran hallitus, syys- tai kevätkokous katsoo tarpeelliseksi
seuran toiminnan kehittämiseksi, tai annetaan hallitukselle
valtuudet henkilöiden valitsemiseksi ko. kokouksiin.
12.
Valitaan tarpeelliseksi katsotut jaostot ja toimikunnat sekä
puheenjohtajat em. jaostoille ja toimikunnille.
13.
Käsitellään hallituksen esittämät tai
jäsenten 9 §:n mukaisesti vireille panemat muut asiat.
14.
Valitaan edustajat SAL:n vuosi- ym. kokouksiin ja SAL:n aluekokouksiin
tai annetaan hallitukselle valtuudet henkilöiden valitsemiseksi
kyseisiin kokouksiin.
15.
Keskustellaan muista esille tulleista asioista, joista ei kuitenkaan
voi tehdä päätöstä.
16.
Kokouksen päättäminen
Kevätkokouksessa
käsitellään seuraavat asiat:
1.
Kokouksen avaus
2.
Valitaan kokoukselle
- puheenjohtaja
- pöytäkirjanpitäjä (sihteeri)
- kaksi pöytäkirjantarkastajaa
- ääntenlaskijat
3.
Todetaan läsnäolijat ja äänioikeutetut jäsenet,
tarkastetaan valtakirjat ja kirjataan valtakirjalla äänestävät
henkilöjäsenet sekä heidän edustamansa henkilöt
ja äänimäärät.
4.
Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
5.
Hyväksytään kokoukselle esityslista, sekä
päätetään äänestystavasta.
6.
Esitetään vahvistettavaksi hallituksen laatima toiminta-
ja tilikertomus edelliseltä toimintakaudelta.
7.
Esitetään tilintarkastajien lausunto edellisen toimintakauden
tileistä.
8.
Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta
ja tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä asianomaisille.
9.
Päätetään seuran hallituksen jäsenten
määrästä seuraavalle toimikaudelle.
10.
Käsitellään hallituksen esittämät tai
jäsenten 9 §:n mukaisesti vireille panemat asiat.
11.
Keskustellaan muista esille tulleista asioista, joista kuitenkaan
ei voi tehdä päätöstä.
12.
Kokouksen päättäminen.
Seuran
ylimääräisessä kokouksessa käsitellään
seuraavat asiat:
1.
Kokouksen avaus
2.
Valitaan kokoukselle
- puheenjohtaja
- pöytäkirjanpitäjä (sihteeri)
- kaksi pöytäkirjantarkastajaa
- ääntenlaskijat
3.Todetaan
läsnäolijat ja äänioikeutetut jäsenet,
tarkastetaan valtakirjat ja kirjataan valtakirjalla äänestävät
henkilöjäsenet sekä heidän edustamansa henkilöt
ja äänimäärät.
4.
Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
5.
Hyväksytään kokoukselle esityslista, sekä
päätetään äänestystavasta.
6.
Esitellään ne asiat, jotka kokouskutsussa on kokouksen
käsiteltäviksi mainittu.
7.
Keskustellaan muista esille tulleista asioista, joista kuitenkaan
ei voi tehdä päätöstä.
8.
Kokouksen päättäminen.
Asiat,
jotka seuran jäsenet haluavat seuran syys- tai kevätkokouksen
käsiteltäviksi, on esitettävä kirjallisesti
seuran hallitukselle syyskokouksen osalta ennen syyskuun 1. päivää
ja kevätkokouksen osalta ennen helmikuun 1. päivää.
Seuran
ylimääräinen kokous pidetään silloin,
kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään
yksi kymmenesosa (1/10) seuran äänioikeutetuista jäsenistä
on tehnyt siitä seuran hallitukselle kirjallisen esityksen.
Ylimääräisen kokouksen kutsussa on mainittava ne
asiat, jotka ovat antaneet aiheen kokouksen koollekutsumiseen.
Kutsu ylimääräiseen kokoukseen tapahtuu samalla
tavalla kuin varsinaiseen kokoukseen.
Ylimääräinen
kokous on pidettävä viimeistään kahden (2)
kuukauden kuluessa siitä, kun jäsenet ovat edellä
mainituin tavoin tehneet esityksen.
10
§
Seuran toimintaa johtaa ja sen taloudesta ja omaisuudesta huolehtii
ja vastaa sekä seuraa edustaa syyskokouksen valitsema hallitus.
Seuran
hallitukseen kuuluu toimintavuodeksi kerrallaan valittuina puheenjohtaja
sekä kahdeksi toimintavuodeksi kerrallaan valittuina vähintään
neljä (4) ja enintään kahdeksan (8) jäsentä,
siten että heistä vuosittain erovuorossa on puolet.
Hallituksen jäseniä valitaan parillinen määrä
(4, 6 tai 8).
Seuran
hallituksen jäsenten määrän kuluvaa toimikautta
seuraavaksi toimikaudeksi päättää seuran kevätkokous.
Seuran
syyskokouksessa valitaan seuran kevätkokouksessa päätetty
määrä hallituksen jäseniä.
Mikäli
hallituksen jäsenmäärää vähennetään
kuluvaa toimikautta seuraavalle toimikaudelle, päätetään
arvalla niiden hallituksen jäsenten kesken, kuka tai ketkä
luopuvat hallituksen jäsenyydestä, mikäli kukaan
hallituksen jäsenistä, joiden toimikausi jatkuisi edelleen
sääntöjen mukaan seuraavan toimikauden loppuun,
ei halua luopua hallituksen jäsenyydestä.
Hallitus
valitsee keskuudestaan hallituksen varapuheenjohtajan toimintavuodeksi
kerrallaan. Hallitus valitsee seuran sihteerin, rahastonhoitajan
ja muut tarvittavat toimihenkilöt toimintavuodeksi kerrallaan.
Sihteeri, rahastonhoitaja ja muut toimihenkilöt voivat olla
myös seuran jäsenistöön kuulumattomia henkilöitä.
Hallitus päättää järjestäytymiskokouksessaan
nimenkirjoitusoikeuksista koskien seuran toimihenkilöitä.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessa estynyt
varapuheenjohtajansa kutsusta kun he katsovat sen tarpeelliseksi,
tai jos puolet hallituksen jäsenistä kirjallisesti sitä
vaatii.
Hallitus
on päätösvaltainen, kun sen kaikki jäsenet
ovat kokoukseen kutsutut ja puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja
ja vähintään puolet hallituksen jäsenistä
ovat saapuvilla.
Hallituksen
käsiteltävät asiat ratkaistaan ehdottomalla äänten
enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee
vaaleissa arpa; muissa äänestyksissä voittaa se
mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja kannattaa. Äänestykset
tapahtuvat avoimesti, jollei kukaan vaadi suljettua äänestystä.
Hallituksen
tehtävänä on:
1.
Pitää jäsenrekisteriä.
2.
Johtaa ja valvoa seuran toimintaa.
3.
Hoitaa seuran taloutta ja vastata ja huolehtia varojen hoidosta.
4.
Valmistella seuran kokoukselle esitettävät asiat ja
kutsua jäsenet kokouksiin.
5.
Laatia ja esittää seuran syyskokoukselle hyväksyttäväksi
toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavaksi toimintavuodeksi.
6.
Laatia ja esittää seuran toimintakertomus seuran kevätkokoukselle.
7.
Esittää seuran ti1inpäätös ja ti1intarkastajien
siitä ja seuran hallinnosta antama tilintarkastuskertomus
seuran kevätkokoukselle.
8.
Panna täytäntöön seuran kokousten päätökset.
9.
Toimittaa seuran jäsenille tarpeelliset tiedot seuran toiminnasta.
10.
Hyväksyä ja erottaa jäsenet 5 ja 7 §:ssä
mainituin poikkeuksin.
11.
Hoitaa muut esille tulevat asiat ja ryhtyä kaikkiin seuran
edun kulloinkin edellyttämiin toimenpiteisiin.
11
§
Seuran toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi. Tilit tositteineen
ja tilinpäätös hallituksen puolesta allekirjoitettuna
on helmikuun 15. päivään mennessä luovutettava
tarkastusta varten tilintarkastajille, joiden on ne palautettava
tarkastuskertomuksensa kera hallitukselle viimeistään
maaliskuun 1. päivänä. Tilintarkastajille on annettava
myös se muu aineisto, jonka he seuran tilien ja hallinnon
tarkastamiseksi katsovat tarpeelliseksi saada tutkittavakseen.
12
§
Seuran nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja.
Seuran hallitus voi oikeuttaa seuran hallituksen valitseman toimihenkilön
yksin kirjoittamaan
seuran nimen.
13
§
Seuran, hallituksen, jaostojen ja toimikuntien kokouksissa on
pidettävä pöytäkirjaa. Seuran kokousten pöytäkirja
on kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoitettava sekä
valittujen pöytäkirjantarkastajien tarkastettava. Hallituksen,
jaoksien ja toimikuntien pöytäkirjat tarkastetaan heti.
14
§
Toimintansa tehostamiseksi seuran kokous voi näiden sääntöjen
ja yhdistyslain puitteissa vahvistaa noudatettavaksi seuran sisäistä
toimintaa järjestäviä säännöksiä,
muodostaa osastoja eli jaoksia, jotka omaa oikeuskelpoisuutta
vailla toimien hoitavat niille uskottuja tehtäviä ja
valita näihin tarpeelliset johto- ja toimielimet.
15
§
Näitä sääntöjä voidaan muuttaa vain
seuran päätösvaltaisessa syyskokouksessa, jos vähintään
kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä
muutoksen tekoa kannattaa. Muutokset tulevat voimaan vasta sen
jälkeen kun ne on yhdistysrekisteriin merkitty. Sääntöjen
muuttamisesta on ilmoitettava kokouskutsussa.
16
§
Seuran purkamista koskeva päätös on, ollakseen
pätevä, tehtävä seuran syyskokouksessa. Päätös
tulee voimaan, jos sitä on kannattanut vähintään
kolme neljäsosaa (3/4) kokouksessa annetuista äänistä.
Kokouskutsussa on mainittava seuran purkamisesta.
17
§
Kun seura on päätetty purkaa, sen varat on luovutettava
johonkin paikkakunnan ampumaurheilua edistävään
tarkoitukseen purkamisesta päättäneen kokouksen
päätöksen mukaisesti. Pesänselvitysmiehinä
toimivat kokouksen valitsemat henkilöt. Seuran purkamisesta
on ilmoitettava yhdistysrekisteriin.
18
§
Sen lisäksi, mitä näissä säännöissä
on määrätty, noudatetaan kulloinkin voimassaolevan
yhdistyslain määräyksiä.
Edellä
mainitut säännöt on hyväksytty Range Masters
ry:n perustamiskokouksessa Oulussa 29.11.1998.
Petteri
Aro
Range Masters ry:n perustamiskokouksen puheenjohtaja
Takaisin
pääsivulle >>