Range Masters ry:n säännöt

1 §

Yhdistyksen nimi on Range Masters ry ja sen kotipaikka on Oulun kaupunki Oulun läänissä. Range Masters ry:stä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura. Seuran hallituksesta käytetään näissä säännöissä nimitystä hallitus. Hallituksen puheenjohtajasta, joka on samalla myös seuran puheenjohtaja käytetään näissä säännöissä nimitystä puheenjohtaja.

Seura on perustettu 29.11.1998.

Seuran kieli on suomi.

2 §

Seuran tarkoituksena on edistää urheiluammunnan harrastusta ja koulutusta toiminta-alueellaan sekä toiminnallaan kohottaa urheiluammunnan harrastajien taitotaso kansainväliselle tasolle.

3 §

Edellisessä pykälässä mainittua tarkoitustaan seura toteuttaa: 1. Järjestämällä ampumaurheilu ja muita liikunnallisia harjoituksia, koulutustilaisuuksia ja kilpailuja, ampumaurheilun alaan kuuluvia näytöksiä, juhlia, kerhotilaisuuksia sekä antamalla valistusta seuran tarkoitukseen liittyvissä kysymyksissä, kiinnittämällä ehdotusten, hakemusten ynnä muiden aloitteiden kautta toiminta-alueensa viranomaisten ja asianomaisten elinten huomiota sekä omatoimisesti pyrkien ampumaurheilutoiminnan kehittämiseen ja sille tarpeellisten kilpailu ja harjoituspaikkojen (ampumaratojen) ja välineiden hankkimiseen sekä välittämällä voittoa tavoittelematta jäsenilleen urheiluvälineitä ja asusteita. 2. Harjoittamalla julkaisutoimintaa, ottamalla vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä omistamalla toimintaansa varten tarpeellisia kiinteistöjä, hankkimalla varoja toimintansa tukemiseksi järjestäen keräyksiä ja arpajaisia, omistaen ja ylläpitäen urheilulaitoksia, harjoittaen kustannus ja monistustoimintaa sekä majoitus ja ravitsemusliikettä ja kioski ja bingotoimintaa, sekä muuta liiketoimintaa, joka on tarpeellista seuran toiminnan eteenpäin viemiseksi.

4 §

Suomen Ampujainliitto ry:n jäsenenä seura noudattaa Suomen Ampujainliiton, josta käytetään näissä säännöissä lyhennettä SAL, sääntöjä.

5 §

Seuran jäseneksi voi hallitus hakemuksesta hyväksyä henkilön, joka sitoutuu noudattamaan seuran, SAL:n sekä soveltuvin osin Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n sääntöjä ja päätöksiä. Kunniapuheenjohtajaksi voidaan vuosikokouksen päätöksellä kutsua seuran puheenjohtajana ansiokkaasti toiminut henkilö. Kunniapuheenjohtajan arvo on elinikäinen.

Kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä vuosikokouksen päätöksellä kutsua henkilöitä, jotka ovat erittäin huomattavasti edistäneet seuran toimintaa. Kunniajäsenen arvo on elinikäinen.

Kannattaviksi jäseniksi voi seuran hallitus hyväksyä henkilöitä tai oikeustoimikelpoisia yhteisöjä, jotka tukevat seuran toimintaa suorittamalla vuotuisen tai kertakaikkisen kannattajajäsenmaksun. Kannattajajäsenellä ei ole äänioikeutta seuran kokouksissa. Seura pitää yhdistyslain edellyttämää jäsenluetteloa.

6 §

Jäsen, joka haluaa erota seurasta, tehköön siitä kirjallisen ilmoituksen seuran hallitukselle tai puheenjohtajalle tai ilmoittakoon siitä seuran kokouksessa pöytäkirjaan merkitsemistä varten. Ero katsotaan tapahtuneeksi heti, kun ilmoitus on tehty, mutta eroava on velvollinen suorittamaan maksunsa sekä muut näiden sääntöjen edellyttämät velvoitteet toimintavuoden loppuun asti.

7 §

Hallituksen tehtävänä on myös päättää jäsenen erottamisesta, mikäli tämä ei täytä näiden sääntöjen mukaisia velvollisuuksiaan tai toimii vastoin seuran tarkoitusta. Hallitus päättää myös kurinpitotoimista ja niiden yhteydessä annettavista rangaistuksista, jolloin noudatetaan asianomaisen lajin kansallisen liiton sääntöjä ja määräyksiä. Päätös tulee voimaan heti ja sen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon viisi (5) päivää sen jälkeen, kun päätös on lähetetty sille kirjatussa kirjeessä. Päätöksestä saa valittaa urheilun oikeusturvalautakunnalle sen mukaan kuin siitä on erikseen määrätty. Erotetulla ei ole oikeutta vaatia takaisin seuralle suorittamiaan maksuja.

8 §

Jäseniltä kannettavien liittymis- ja jäsenmaksujen sekä kannattajajäsenmaksujen suuruudesta päättää seuran syyskokous vuosittain. Kunniapuheenjohtajalta ja kunniajäseneltä ei kanneta jäsenmaksua. Hallituksella on oikeus vapauttaa jäsen jäsenmaksujen suorittamisesta sekä samoin nimetä jäsen ainaisjäseneksi:

• jos hän on ollut seuran jäsenenä 15 vuotta,
• tai suorittanut kertakaikkisena suorituksena 15 vuoden jäsenmaksut.

9 §

Päätösvalta seuran asioissa on sen kokouksella. Varsinaisia kokouksia ovat syyskokous, joka pidetään loka-marraskuussa, ja kevätkokous, joka pidetään maalis-huhtikuussa. Kokouksen paikan ja tarkemman ajan määrää hallitus. Seuran kutsuu kokoukseen hallitus vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokousta joko kirjeitse, sähköpostitse jäsenen itsensä ilmoittamaan osoitteeseen, tekstiviestillä tai yhdistyksen internetsivuilla olevalla ilmoituksella. Kokouskutsussa on mainittava kokouksessa esille tulevat asiat. Kokouskutsutapa seuran tulevaa toimintavuotta varten päätetään seuran syyskokouksessa.

Kokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan hallituksen varapuheenjohtaja, minkä jälkeen kokoukselle valitaan puheenjohtaja, pöytäkirjanpitäjä, kaksi pöytäkirjantarkastajaa, tarvittaessa ääntenlaskijoita sekä todetaan läsnäolijat ja äänioikeutetut jäsenet kuin myös kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

Seuran kokouksissa on jokaisella liittymis- ja jäsenmaksunsa seuran kokouksen määräämänä aikana maksaneella 15-vuotta täyttäneellä jäsenellä, kannattajajäseniä lukuun ottamatta, sekä kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä, yksi ääni. Valtakirjalla saa äänestää. Yksi seuran jäsen saa edustaa valtakirjoilla korkeintaan viittä muuta seuran jäsentä, jotka eivät ole kokouksessa henkilökohtaisesti läsnä.

Seuran kokouksissa asiat ratkaistaan ehdottomalla äänten enemmistöllä, ellei näissä säännöissä ole jonkin asian ratkaisemiseksi toisin määrätty. Äänten mennessä tasan ratkaisee vaaleissa arpa; muissa äänestyksissä voittaa se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja kannattaa. Äänestykset tapahtuvat avoimena käsiäänestyksenä, jollei kukaan vaadi suljettua lippuäänestystä.

Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokoukselle
   • puheenjohtaja
   • pöytäkirjanpitäjä (sihteeri)
   • kaksi pöytäkirjantarkastajaa
   • ääntenlaskija
3. Todetaan läsnäolijat ja äänioikeutetut jäsenet, tarkastetaan valtakirjat ja kirjataan valtakirjalla äänestävät henkilöjäsenet sekä heidän edustamansa henkilöt ja äänimäärät.
4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
5. Hyväksytään kokoukselle esityslista, sekä päätetään äänestystavasta.
6. Vahvistetaan liittymis-, jäsen- ja kannattajajäsenmaksujen suuruus.
7. Vahvistetaan seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio.
8. Valitaan seuraavaksi toimintavuodeksi täysi-ikäisten jäsenten keskuudesta hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan myös seuran puheenjohtajaksi.
9. Valitaan seuran hallitukseen seuran kuluvan toimintavuoden kevätkokouksessa päätetty määrä täysiikäisiä jäseniä seuraavaksi toimintavuodeksi.
10. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa tarkastamaan seuran tilit seuraavalta toimintakaudelta. Tilintarkastajat voivat olla seuraan kuulumattomia henkilöitä.
11. Valitaan kokousedustajat edustamaan seuraa niissä kokouksissa, jotka seuran hallitus, syys- tai kevätkokous katsoo tarpeelliseksi seuran toiminnan kehittämiseksi, tai annetaan hallitukselle valtuudet henkilöiden valitsemiseksi ko. kokouksiin.
12. Valitaan tarpeelliseksi katsotut jaostot ja toimikunnat sekä puheenjohtajat em. jaostoille ja toimikunnille.
13. Käsitellään hallituksen esittämät tai jäsenten 9 §:n mukaisesti vireille panemat muut asiat.
14. Valitaan edustajat SAL:n vuosi- ym. kokouksiin ja SAL:n aluekokouksiin tai annetaan hallitukselle valtuudet henkilöiden valitsemiseksi kyseisiin kokouksiin.
15. Keskustellaan muista esille tulleista asioista, joista ei kuitenkaan voi tehdä päätöstä.
16. Kokouksen päättäminen

Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokoukselle
   • puheenjohtaja
   • pöytäkirjanpitäjä (sihteeri)
   • kaksi pöytäkirjantarkastajaa
   • ääntenlaskijat
3. Todetaan läsnäolijat ja äänioikeutetut jäsenet, tarkastetaan valtakirjat ja kirjataan valtakirjalla äänestävät henkilöjäsenet sekä heidän edustamansa henkilöt ja äänimäärät.
4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
5. Hyväksytään kokoukselle esityslista, sekä päätetään äänestystavasta.
6. Esitetään vahvistettavaksi hallituksen laatima toiminta- ja tilikertomus edelliseltä toimintakaudelta.
7. Esitetään tilintarkastajien lausunto edellisen toimintakauden tileistä.
8. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä asianomaisille.
9. Päätetään seuran hallituksen jäsenten määrästä seuraavalle toimikaudelle.
10. Käsitellään hallituksen esittämät tai jäsenten 9 §:n mukaisesti vireille panemat asiat.
11. Keskustellaan muista esille tulleista asioista, joista kuitenkaan ei voi tehdä päätöstä.
12. Kokouksen päättäminen.

Seuran ylimääräisessä kokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokoukselle
   • puheenjohtaja
   • pöytäkirjanpitäjä (sihteeri)
   • kaksi pöytäkirjantarkastajaa
   • ääntenlaskijat 3.Todetaan läsnäolijat ja äänioikeutetut jäsenet, tarkastetaan valtakirjat ja kirjataan valtakirjalla äänestävät henkilöjäsenet sekä heidän edustamansa henkilöt ja äänimäärät.
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
4. Hyväksytään kokoukselle esityslista, sekä päätetään äänestystavasta.
5. Esitellään ne asiat, jotka kokouskutsussa on kokouksen käsiteltäviksi mainittu.
6. Keskustellaan muista esille tulleista asioista, joista kuitenkaan ei voi tehdä päätöstä.
7. Kokouksen päättäminen.

Asiat, jotka seuran jäsenet haluavat seuran syys- tai kevätkokouksen käsiteltäviksi, on esitettävä kirjallisesti seuran hallitukselle syyskokouksen osalta ennen syyskuun 1. päivää ja kevätkokouksen osalta ennen helmikuun 1. päivää.

Seuran ylimääräinen kokous pidetään silloin, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) seuran äänioikeutetuista jäsenistä on tehnyt siitä seuran hallitukselle kirjallisen esityksen. Ylimääräisen kokouksen kutsussa on mainittava ne asiat, jotka ovat antaneet aiheen kokouksen koollekutsumiseen. Kutsu ylimääräiseen kokoukseen tapahtuu samalla tavalla kuin varsinaiseen kokoukseen.

Ylimääräinen kokous on pidettävä viimeistään kahden (2) kuukauden kuluessa siitä, kun jäsenet ovat edellä mainituin tavoin tehneet esityksen.

10 §

Seuran toimintaa johtaa ja sen taloudesta ja omaisuudesta huolehtii ja vastaa sekä seuraa edustaa syyskokouksen valitsema hallitus.

Seuran hallitukseen kuuluu toimintavuodeksi kerrallaan valittuina puheenjohtaja sekä kahdeksi toimintavuodeksi kerrallaan valittuina vähintään neljä (4) ja enintään kahdeksan (8) jäsentä, siten että heistä vuosittain erovuorossa on puolet. Hallituksen jäseniä valitaan parillinen määrä (4, 6 tai 8).

Seuran hallituksen jäsenten määrän kuluvaa toimikautta seuraavaksi toimikaudeksi päättää seuran kevätkokous.

Seuran syyskokouksessa valitaan seuran kevätkokouksessa päätetty määrä hallituksen jäseniä.

Mikäli hallituksen jäsenmäärää vähennetään kuluvaa toimikautta seuraavalle toimikaudelle, päätetään arvalla niiden hallituksen jäsenten kesken, kuka tai ketkä luopuvat hallituksen jäsenyydestä, mikäli kukaan hallituksen jäsenistä, joiden toimikausi jatkuisi edelleen sääntöjen mukaan seuraavan toimikauden loppuun, ei halua luopua hallituksen jäsenyydestä.

Hallitus valitsee keskuudestaan hallituksen varapuheenjohtajan toimintavuodeksi kerrallaan. Hallitus valitsee seuran sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt toimintavuodeksi kerrallaan. Sihteeri, rahastonhoitaja ja muut toimihenkilöt voivat olla myös seuran jäsenistöön kuulumattomia henkilöitä. Hallitus päättää järjestäytymiskokouksessaan nimenkirjoitusoikeuksista koskien seuran toimihenkilöitä. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessa estynyt varapuheenjohtajansa kutsusta kun he katsovat sen tarpeelliseksi, tai jos puolet hallituksen jäsenistä kirjallisesti sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun sen kaikki jäsenet ovat kokoukseen kutsutut ja puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet hallituksen jäsenistä ovat saapuvilla.

Hallituksen käsiteltävät asiat ratkaistaan ehdottomalla äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee vaaleissa arpa; muissa äänestyksissä voittaa se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja kannattaa. Äänestykset tapahtuvat avoimesti, jollei kukaan vaadi suljettua äänestystä.

Hallituksen tehtävänä on:

1. Pitää jäsenrekisteriä.
2. Johtaa ja valvoa seuran toimintaa.
3. Hoitaa seuran taloutta ja vastata ja huolehtia varojen hoidosta.
4. Valmistella seuran kokoukselle esitettävät asiat ja kutsua jäsenet kokouksiin.
5. Laatia ja esittää seuran syyskokoukselle hyväksyttäväksi toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavaksi toimintavuodeksi.
6. Laatia ja esittää seuran toimintakertomus seuran kevätkokoukselle.
7. Esittää seuran ti1inpäätös ja ti1intarkastajien siitä ja seuran hallinnosta antama tilintarkastuskertomus seuran kevätkokoukselle.
8. Panna täytäntöön seuran kokousten päätökset.
9. Toimittaa seuran jäsenille tarpeelliset tiedot seuran toiminnasta.
10. Hyväksyä ja erottaa jäsenet 5 ja 7 §:ssä mainituin poikkeuksin.
11. Hoitaa muut esille tulevat asiat ja ryhtyä kaikkiin seuran edun kulloinkin edellyttämiin toimenpiteisiin.

11 §

Seuran toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi. Tilit tositteineen ja tilinpäätös hallituksen puolesta allekirjoitettuna on helmikuun 15. päivään mennessä luovutettava tarkastusta varten tilintarkastajille, joiden on ne palautettava tarkastuskertomuksensa kera hallitukselle viimeistään maaliskuun 1. päivänä. Tilintarkastajille on annettava myös se muu aineisto, jonka he seuran tilien ja hallinnon tarkastamiseksi katsovat tarpeelliseksi saada tutkittavakseen.

12 §

Seuran nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Seuran hallitus voi oikeuttaa seuran hallituksen valitseman toimihenkilön yksin kirjoittamaan seuran nimen.

13 §

Seuran, hallituksen, jaostojen ja toimikuntien kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa. Seuran kokousten pöytäkirja on kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoitettava sekä valittujen pöytäkirjantarkastajien tarkastettava. Hallituksen, jaoksien ja toimikuntien pöytäkirjat tarkastetaan heti.

14 §

Toimintansa tehostamiseksi seuran kokous voi näiden sääntöjen ja yhdistyslain puitteissa vahvistaa noudatettavaksi seuran sisäistä toimintaa järjestäviä säännöksiä, muodostaa osastoja eli jaoksia, jotka omaa oikeuskelpoisuutta vailla toimien hoitavat niille uskottuja tehtäviä ja valita näihin tarpeelliset johtoja toimielimet.

15 §

Näitä sääntöjä voidaan muuttaa vain seuran päätösvaltaisessa syyskokouksessa, jos vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä muutoksen tekoa kannattaa. Muutokset tulevat voimaan vasta sen jälkeen kun ne on yhdistysrekisteriin merkitty. Sääntöjen muuttamisesta on ilmoitettava kokouskutsussa.

16 §

Seuran purkamista koskeva päätös on, ollakseen pätevä, tehtävä seuran syyskokouksessa. Päätös tulee voimaan, jos sitä on kannattanut vähintään kolme neljäsosaa (3/4) kokouksessa annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava seuran purkamisesta.

17 §

Kun seura on päätetty purkaa, sen varat on luovutettava johonkin paikkakunnan ampumaurheilua edistävään tarkoitukseen purkamisesta päättäneen kokouksen päätöksen mukaisesti. Pesänselvitysmiehinä toimivat kokouksen valitsemat henkilöt. Seuran purkamisesta on ilmoitettava yhdistysrekisteriin.

18 §

Sen lisäksi, mitä näissä säännöissä on määrätty, noudatetaan kulloinkin voimassaolevan yhdistyslain määräyksiä.

Edellä mainitut säännöt on hyväksytty Range Masters ry:n perustamiskokouksessa Oulussa 29.11.1998.

Sääntöjä on päivitetty seuran syyskokouksessa 17.11.2018 9§ toisen momentin osalta.